sunnuntai 18. marraskuuta 2012

Kotona

32h matkustamisen, parin tunnin lisäunien, suihkun ja aamiaisen jälkeen on aika alkaa pikkuhiljaa keräilemään taakse unohtuneen elämän palasia kasaan.  Vaikka paljon loistavia muistoja jäi taakse, alkoi sitä huomaamattaan kummasti arvostamaan suomalaisia kahvallisia suihkuhanoja.

Lisää myöhemmin.

lauantai 17. marraskuuta 2012

Paluu koittaa

Port Douglasissa on ollut monenlaista, sademetsässä kävelyä ja sukeltamista haiden kanssa.  Mutta kaikki päättyy aikanaan.

Kuljetus haki tänä aamuna hotellilta klo 7.25.  Kotona ollaan maanantaina seitsemän korvilla.  Välissä on noin 30 tuntia matkustamista ja lentokentillä odottelua - tällä hetkellä Darwinissa.  Tämän varalta on mm. ladattu kokonainen season When I Met Your Motheria, josta pari jaksoa jo kulutettu.  Jännityksellä odotamme mihin suuntaan ja miten paha jetlag moisesta seuraa.

Port Douglas ja matkan päätöshuipennus


Viimeinen kohteemme matkalla oli Port Douglas, jossa vietimme neljä yötä kaksikerroksisessa villassa.  Järjestettyjä retkiä meillä oli kaksi, toinen Daintree National Parkiin ja Cape Tribulationiin, toinen Great Barrier Reefille.

Daintreen kierros tehtiin hyvän kuskin/oppaan seurassa bussilla joka muistutti lähinnä Pasia.  Pääsimme kulkemaan kierroksen trooppisessa sademetsässä (jossa nimensä mukaisesti satoi, ainakin osan ajasta), syömään maittavaa BBQ-lounasta ja tekemään tunnin risteilyn Daintree-jokea pitkin.  Risteilyllä näimme luonnossa jopa Australian kuuluisimman pedon, krokotiilin (pituus n. 30cm).

Australian julmin peto

Sademetsässä sataa












Illalla kävimme testaamassa hotellin tarjoaa BBQ-aluetta jälleen kengurufileillä, ja maittavaa oli.

Seuraavan päivän vietimme leppoisasti beachilla ja hotellin poolilla.  Port Douglasissa on näyttävä Four Mile Beach, joka nimensä mukaisesti on kilometrien pituinen.  Sieltä pystyi valitsemaan oman rauhaisan paikan lokoiluun.  Kävimme jopa varoituskylttejä uhmaten uimassa, vartioitu ja aidattu uima-alue kun oli kilometrien päässä.  Ranta oli myös täynnä pienenpieniä rapuja, jotka aina silloin tällöin uskaltautuivat ulos koloistaan aurinkoon.










Myös seuraavana päivänä pääsi pulikoimaan sydämensä kyllyydestä kun menimme suurelle valliriutalle snorklaamaan ja sukeltamaan.  Menimme isolla kantosiipialuksella valliriutan ulko-osilla kelluvalle lautalle, josta käsin pystyi tekemään monenlaista aktiviteettia.  Sää oli täysin aurinkoinen ja tyyni – näin hyvä keli on kuulemma vain parina kymmenenä päivänä vuodessa.

Koska olemme molemmat käyneet sukelluskurssit, kävimme ohjatulla 40 minuutin sukelluksella koralliriutalla.  Tämä oli minulle ensimmäinen sukelluskerta ulkomaiden lämpimissä ja kirkkaissa vesissä, ja kokemus oli mahtava.  Näimme jättiläissimpukoita sulkemassa kuoriaan, valtavan kalojen ja korallien kirjon sekä parimetrisen hain joka ui aivan ohjaajan vierestä.  (Minä onnistuin tämän missaamaan – Melli näki.)  Paikalla oli myös sukeltajia jotka videoivat ekskursiomme, ja videon saattoi ostaa jälkikäteen.

Sukelluksen jälkeen kävimme lasipohjaisella veneellä kiertelemässä (näimme ison kilpikonnan) sekä snorklaamassa.  Kaloja ui joka puolella ja riutta oli todella näyttävä tästäkin näkökulmasta.  Loistava päätös mahtavalle häämatkalle!



tiistai 13. marraskuuta 2012

Pimennysseuranta

Alla seurantaa pimennyksen kulusta.  Itse täydellinen vaihe havainnoitiin pilvien takaa, mutta oli silti vaikuttava.

Paras otos pilvien lomasta
Aamiainen auringonpimennyksellä














7.45: Lennot Färsaarille maksaa reilu 500€, 2015 odottaen. Reaaliaikaseuranta päättyy tältä osin.

7.20: Tuli niin kuuma että piti varjoon siirtyä.

7.00: Ja 20 minuuttia myöhässä taivas selkeni ja aurinko paistaa...  Tyypillistä.

6.46: Vähän ennen täydellisyyttä näkyi pilven kolosta, ehkä 90% pimennksellä. Täydellisyyden aikana oli pilven takana, mutta kyllä iho meni kananlihalle maailman yhtäkkiä pimentyessä. Taivaalla näkyi yksi tähtikin. Erikoisena yksityiskohtana huomasi että horisontti oli valoisa, sinne kun yhä edelleen paistoi aurinko.

6.21: Vähän heikolta näyttää.. Vaikka taivaalla onkin sinisiä alueita, aurinko on sen verran alhaalla että sen edessä on koko ajan ollut pilvimassaa. :-(

5.42: Pilvisyys noin 4/8. Ei toivoton.

5.40: (Sampo) Palohälytyksen jälkeen näki tosi rasittavaa unta. Vähän ennen pimennystä ajettiin johonkin seurantapaikkaan, ja päästiin sinne juuri ennen täydellistä vaihetta. Siellä ei ehtinyt juuri muuta kuin päästä paikalle kun täydellisyys alkoi, ja oli uskomattomin kokemus ikinä, juuri täydellisyyden aikaan auringon takaa alkoi vielä valtava meteorisade. Hetken päästä kuitenkin selvisi että oltiin parinkymmenen muun seuraajan kanssa sisätilassa, jossa joku tähtiharrastaja (tuttu C:ltä, en muista nimeä) oli päättänyt projisoida animaation auringonpimennyksestä samaan aikaan todellisen kanssa. Vähänkö siitä avautui sen jälkeen...

5.36: Herätys. Itse asiassa eka herätys oli klo 4.30 kun vastapäisessä hotellissa tuli palohälytys tms joka herätti täällä asti. Vajaa 6h unta.


Omatoimi-illallistamista

Free things to do in Cairns:  BBQ

Eli kaupasta puoli kiloa kengurun fileitä, paketti coleslaw'ta, muutama pussi suolaa ja pippuria mäkkäristä ja eikun rannalle grillaamaan!  Täällä monissa paikoin on rannoilla ilmaisia, julkisia grillejä joissa nappia painamalla saa grillipinnan kuumaksi ja voi paistella omat eväät.  Ja avot, illallinen on valmis!

Julkisia grillejä löytyy rannoilta
pilvin pimein
Yksi parhaista ja halvimmista
illallisista koko matkalla  :-)








maanantai 12. marraskuuta 2012

Pimennyskuumetta

Reissun kohokohta, auringonpimennys, tapahtuu huomenna aamulla.  Onneksemme havaitsimme että 8. kerroksessa sijaitsevan hotellihuoneemme parveke on juuri oikeaan suuntaan, ja heräsimme tänä aamuna klo 6.30 varmistaaksemme että aurinko näkyy hyvin parvekkeelta käsin.  Havaintosuunnitelmamme näin ollen on tilata huonepalvelusta runsas aamiainen huoneeseen, korkata pullo kuohuvaa ja nautiskella pimennyksestä omassa rauhassa parvekkeelta käsin.

Sääennusteet ovat olleet hyvin vaihtelevia, ja aamuksi on yleisesti luvassa puolipilvistä.  Saa siis nähdä minkä verran pimennystä loppujen lopuksi pääsee havaitsemaan.  Meillä ei ole autoa käytössä, joten tilanne on Cairns tai ei mitään.  Mielestäni tämä on jopa helpotus - ei tarvitse stressata ja seurata kaikkia mahdollisia sääpalveluita kello neljältä aamulla, ja lähteä ryysimään liikenteeseen toivona löytää aukeaa taivasta.  Jos on pilvistä niin sitten sen kanssa eletään.  Kuten Melli sanoi, enemmän säälittää niitä jotka ovat tulleet vain pimennystä seuraamaan, meillä on ollut kolme viikkoa loistavaa lomaa ilman pimennystäkin!

Itärannikko, päivä per kaupunki

Matkamme itärannikolla  pysähtyi neljässä kaupungissa joissa kussakin yövyimme.  Alla kooste näistä kohteista yhdessä.

Port Stephens:  Nimi kattaa laajemman alueen rannikolta, ja asuimme hiljaisessa hotellissa keskuksista vähän syrjässä.  Kävimme illalla kävelyllä ostamassa vähän aamupalaa, ja löysimme lähettyviltä hyvin viihtyisän ravintolan illallista varten.  Aamulla kävimme ostamassa leipomosta tuoreita sämpylöitä aamupalaa varten.  Aurinko porotti jo aamusta kuumana parvekkeelle.

Koska alue on tunnettu siellä asuvista delfiineistä, kävimme aamupäivällä risteilyllä delfiinejä katsomassa.  Pari tulikin nähtyä, mutta anti jäi hieman laihaksi.  Tämän jälkeen menimme kilometrien pituiselle beachille harrastamaan body boardingia pariksi tunniksi, johon Tyynenmeren aallot tarjosivat loistavan mahdollisuuden.





Port Macquarie:  Yksi vaikeimmin äännettävistä paikoista ikinä.  Siihen voi keksiä ainakin tusinan tapaa lausua, ja paikalliset aina korjasivat kun jotain varianttia yritti, mutta ei ääntämystä ikinä enää myöhemmin muistanut.  (Lausuntaohje amerikkalaisittain on ”mah-quarry”, kuten louhos.)

Täällä vierailimme Billabong Wildlife Parkissa, joka oli yksi monista matkamme eläintarhoista jossa pääsi silittämään koaloita ja ruokkimaan kenguruja.  Kävimme myös Timbertown heritage villagessa, joka esitteli vanhaa timpurikylää ja sahaa.  Valitettavasti moni kohde oli mennyt kiinni klo 13 mennessä (kuten käsittämättömän monessa muussakin paikassa), mutta vanhan sahan höyrykoneet kävivät yhä ja olivat näkemisen arvoiset.




Coffs Harbour:  Saavuimme hotellille seitsemän maissa illalla, jossa odottikin melkoinen yllätys:  Koko hotelli oli kiinni, ovessa olleen lapun mukaisesti ”toistaiseksi”.  Muutaman puhelin jälkeen matkatoimisto sai kuitenkin järjestettyä uuden majoituksen parin kilometrin päästä.  Hotellissa oli kuulemma omistaja vaihtunut ja se oli yllättäen sulkeutunut kaksi päivää aiemmin, eikä matkatoimisto ollut huomannut meidän varaustamme siellä.

Coffs Harbourissa sijaitsi Pet Porpoise Pool, josta aiemmassa kirjoituksessakin kerrottiin.  Saimme varattua heiltä dolphin experiencen, jossa pääsi veteen delfiinien mukaan silittämään niitä, tutkimaan hampaita ja kieltä ja muita osia sekä tietysti poseeraamaan kuvassa.  Paras kokemus ikinä!  :-)



Byron Bay:  Mantereen itäisin kolkka oli hippien ja backpackereiden pyhiinvaelluskohde.  Valtaosa kaupoista myi luomuruokia, monivärisiä liehuvia vaatteita tai erilaisia suitsukkeita.  Byron Bayn majakalta oli mahtavat näköalat merelle ja kivikkoiselle rannikolle.

Majakan katsomisen jälkeen suuntasimmekin jo pohjoiseen, ja pysähdyimme vielä Gold Coastilla etsimään simpukoita beachilta ja pulahtamaan meressä.  Täältä suuntasimmekin Brisbaneen Aria tapaamaan.